Usein kysytyt kysymykset oppisopimuksesta

Oppisopimusopiskelijaksi hakeutuva hankkii itse koulutukseen soveltuvan työpaikan tai, jos olet jo töissä, sovi oman työnantajasi kanssa mahdollisuudesta aloittaa oppisopimuskoulutus.

Oppisopimuspaikkaa haet kuten tavallista työpaikkaa. Oppisopimuspaikan voit löytää esimerkiksi kesätyöpaikasta, rekrykoulutuksesta, työharjoittelusta, harrastuksen parista, perheyrityksestä tai ottamalla suoraan yhteyttä alan työpaikkoihin. Jos olet työttömänä työnhakijana, myös työkokeilu toimii hyvänä ponnahduslautana oppisopimuskoulutukseen.

Oppisopimuspaikkaa hakiessasi voit kertoa työnantajalle oppisopimuksesta muun muassa seuraavaa:

• Oppisopimus on yritykselle erittäin taloudellinen tapa lisätä yrityksen henkilöstön osaamista ja rekrytoida uusia osaajia.
• Oppisopimuskoulutus ja siihen liittyvät palvelut ovat työnantajalle pääsääntöisesti maksuttomia.

Oppisopimusasioissa sinua auttaa alueesi oppisopimuskoulutusta järjestävä oppilaitos.

Työpaikan työtehtävien tulee olla riittävän monipuolisia, jotta voit oppia siellä koulutuksessa vaadittavat ammatilliset tiedot ja taidot. Oppisopimuspaikaksi soveltuvat pienet, keskisuuret ja isot työpaikat yksityiseltä tai julkiselta sektorilta. Työnantaja voi olla myös säätiö tai yhdistys. Työelämäkoordinaattori varmistaa työpaikan soveltuvuuden ennen oppisopimuksen solmimista.

Työpaikalta sinulle nimetään työpaikkaohjaaja, joka tukee ja ohjaa oppimistasi. Työpaikkaohjaajalta ei edellytetä mitään tiettyä koulutusta, hänen tulee kuitenkin olla alansa ammattilainen, joka on motivoitunut toimimaan ohjaustehtävässä. Koulutamme säännöllisesti työpaikkaohjaajia tehtäväänsä.

Pyydä työnantajaasi ottamaan yhteyttä työelämäkoordinaattoriin.

Oppisopimuskoulutuksen voi hakeutua ja sen voi aloittaa joustavasti työnantajan ja opiskelijan tarpeiden mukaan mihin aikaan vuodesta tahansa. Oppisopimuksen käynnistäminen ei edellytä koulutukseen hakeutumista jatkuvan haun kautta.

Kun olet neuvotellut oppisopimusmahdollisuudesta työnantajan kanssa ja olette olleet yhteydessä työelämäkoordinaattoriin, oppisopimus saadaan käynnistettyä noin kuukauden kuluessa yhteydenotosta. Oppisopimus käynnistyy yleensä työpaikalla tapahtuvalla oppimisella eli töiden aloittamisella

Ei tarvitse. Kun oppisopimus on solmittu, koulutuksen järjestäjä ilmoittaa opiskelijan oppilaitokseen.

Koulutuksen järjestäjä hankkii tutkintokoulutuksen parhaiten työnantajan ja opiskelijan tarpeisiin vastaavasta oppilaitoksesta. Pääsääntöisesti koulutus hankitaan läheltä opiskelijan asuinpaikkaa, mutta tarvittaessa myös kauempaa.

Joillakin aloilla (esim. sosiaali- ja terveysala, turva-ala) myös oppisopimusopiskelijoille järjestetään soveltuvuuskokeet tai henkilökohtaiset haastattelut. Tarkoituksena on varmistaa opiskelijan valmiudet koulutuksen suorittamiseen ja kartoittaa tuen tarve.

Oppisopimus soveltuu kaiken ikäisille. Oppisopimus edellyttää, että sinulla on opintojen ajan voimassa työsuhde ja työssäsi pääset tekemään opiskelemasi tutkinnon kannalta keskeisiä työtehtäviä.

Myös yrittäjät voivat opiskella oppisopimuksella. Tällöin sopimuksen osapuolina ovat yrittäjä ja koulutuksen järjestäjä. Yrittäjän tulee etsiä itselleen opintojen ajaksi mentori, joka tukee ja kannustaa koulutuksen aikana.

Mentori on henkilö, jolla on kokemusta yrittäjyydestä. Mentorin on oltava asiantuntija yrittäjän opiskeleman tutkinnon alalta. Hän ei kuitenkaan voi olla samassa yrityksessä työskentelevä henkilö. Jos mentorin löytäminen on vaikeaa, voit kysyä apua työelämäkoordinaattorilta.

Oppisopimuksen kesto on yksilöllinen. Keskimäärin oppisopimus kestää:

• perustutkinnoissa 1,5–3 vuotta.
• ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa 1–2 vuotta.
• tutkinnon osassa 3–6 kuukautta.

Jokaisen oppisopimusopiskelijan opinnot suunnitellaan yksilöllisesti oppisopimuspalaverissa. Suunnittelussa otetaan huomioon opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen ja työpaikalla tarjottavat työtehtävät ja ohjaus. Koulutuspäiviä tai verkko-opintoja tarvitaan sellaisen osaamisen hankkimiseen jota opiskelijalla ei ennestään ole, jota tarvitsee syventää tai jota työpaikalla ei ole mahdollista oppia. Tarvittavien koulutuspäivien määrä on yleensä suurempi ammatillisissa perustutkinnossa kuin ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa. Koulutuspäivät voivat olla lähi- tai etäopetuksena tai niihin voi sisältyä myös itsenäisesti suoritettavia verkko-opintoja.

Ammatillisissa perustutkinnoissa opiskelija suorittaa myös YTO-opinnot, jollei hänellä ole aiempaa ammatillista perustutkintoa tai lukio-opintoja suoritettuna. YTO-opinnot voidaan opiskella koulutusalasta riippuen joko verkko-opintoina tai oppilaitoksessa. Myös näiden suoritustapa neuvotellaan yhteistyössä opiskelijan ja työpaikan kanssa opiskelijakohtaisesti.

Oppisopimus solmitaan, jos on tarve työssä ja/tai oppilaitoksessa tapahtuvalle osaamisen hankkimiselle. Jokaisen oppisopimusopiskelijan opinnot suunnitellaan yksilöllisesti oppisopimuspalaverissa. Suunnittelussa otetaan huomioon opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen ja työpaikalla tarjottavat työtehtävät ja ohjaus. 

Koulutuspäiviä etänä/verkossa tai itsenäisesti tehtäviä verkko-opintoja tarvitaan sellaisen osaamisen hankkimiseen jota opiskelijalla ei ennestään ole, jota tarvitsee syventää tai jota työpaikalla ei ole mahdollista oppia. 

Näytöt tulee tehdä oppisopimuksen oppiajan sisällä käytännön työtehtävissä oppisopimukseen sidotulla työpaikalla.  Näyttöä voi tarvittaessa täydentää muilla tavoin. Jos opiskelijalla on jo osaaminen, hän voi tehdä suoran näytön ilman oppilaitospäiviä – tällöin ohjataan vain näyttöjen tekemiseen. 

Oppisopimusopiskelijana olet työsuhteessa ja saat palkkaa, joten et ole oikeutettu opiskelija-alennuksiin etkä KELAn opintoetuuksiin.

Gradiassa oppisopimusopiskelijalta tai työantajalta ei peritä maksua tutkinnon tai tutkinnonosan suorittamisesta. Joihinkin koulutuksiin voi silti liittyä opiskelijalta perittäviä viranomaismaksuja tai muita kuluja. Työantaja vastaa useimmiten esim. työvaatekustannuksista. Oppisopimusopiskelija saattaa joissain tutkinnoissa tarvita opinnoissaan tietokonetta, jonka kustannukset maksetaan itse (ellei työantaja tarjoa tietokonetta). Oppivelvollisilla opiskelijoilla oppilaitos tarjoaa kyseisen alan opintojen kannalta välttämättömät opiskelumateriaalit maksutta. Esimerkiksi oma tietokone ei ole kaikilla aloilla välttämätön. 

Opiskelijan työaika määräytyy alan työehtosopimuksen mukaan. Työajan on oltava tutkinnon mukaisissa työtehtävissä vähintään 25 tuntia viikossa.

Oppisopimustyöpaikkaa voi vaihtaa, mutta vaihto edellyttää vanhan sopimuksen purkamista ja uuden oppisopimuksen solmimista uuden työnantajan kanssa.

Oppisopimuksen voi purkaa koeaikana kumpi osapuoli tahansa. Koeajan jälkeen oppisopimuksen voi purkaa yhteisellä sopimuksella tai yksipuolisesti tietyin laissa määritellyin edellytyksin.

Koulutuksen järjestäjä maksaa työnantajalle koulutuskorvausta. Koulutuskorvauksen suuruus määrittyy oppisopimuskohtaisesti. Työnantaja voi lisäksi hakea palkkatukea paikallisesta TE-toimistosta työttömän työnhakijan oppisopimusajalle. Myös opiskelijan kotikunnan mukaan määräytyvät kuntalisät ovat mahdollisia. Lisätietoja saa suoraan kunnista.

Kyllä voi. Ammattitaitoa voi kehittää opiskelemalla esim. ensin perustutkinnon ja jatkamalla myöhemmin ammatti- tai erikoisammattitutkinnolla. Oppisopimus mahdollistaa tutkinnon suorittamisen myös uudelta alalta. Lisäksi oppisopimuksella voi opiskella loppuun kesken jääneitä tutkintoja.

Oppisopimuskoulutuksen etuna on, että sen ajalta saa normaalia työehtosopimuksen mukaista palkkaa. 

Osa työnantajista maksaa opiskelijalle palkkaa myös oppilaitoksessa opiskeltavilta koulutuspäiviltä. Mikäli koulutuspäivä on palkaton, siitä on mahdollista saada oppilaitoksesta pientä päivärahaa ja mikäli on alaikäisiä huollettavia, myös perheavustusta.

Opiskelijalle kuuluvat vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaiset vuosilomat. Oppilaitoksen lähipäivät rinnastetaan työssäoloon, eli myös niiltä päiviltä kertyy lomaoikeutta.

Oppisopimus on määräaikainen sopimus, joka ei sido määräajan päätyttyä kumpaakaan osapuolta. Noin 80 prosenttia oppisopimuksen alkamisen yhteydessä rekrytoituneista on työllistynyt koulutuksen jälkeen.