Kansainväliset osaajat ponnistavat työmarkkinoille ammatillisesta koulutuksesta
Julkisessa keskustelussa kansainvälisten osaajien osa tarve näyttäytyy korkeakoulutettuina erityisosaajina. Tilastojen valossa työvoiman suurin tarve kohdentuu kuitenkin käytännönläheisiin ammatteihin. Keskustelut työelämän ja alueen kuntien kanssa ovat vauhdittaneet Gradiaa vahvistamaan asemaansa kansainvälisten osaajien ammatillisena kouluttajana.
Gradiassa vieraskielisten opiskelijoiden osuus oli vuonna 2023 noin 10 % sekä ammatillisessa että lukiokoulutuksessa. Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on noin kaksinkertaistunut edellisen viiden vuoden aikana alueen vieraskielisen väestön kasvun myötä. Työelämäverkostomme ja 12 omistajakuntaamme ovat vahvasti viestineet tarpeesta kansainvälisten ammattiosaajien työllisyyspolkujen vahvistamiseen. Juuri valmistunut kansainvälisten osaajien veto- ja pitovoimaa käsittelevä kehittämisohjelmamme asettaa tavoitteen korkealle: haluamme olla yksi Suomen johtavista kansainvälisten osaajien ammatillisista kouluttajista.
Tehtävä ei ole helppo. Ammatilliseen koulutukseen kohdentuu ensi vuonna 120 miljoonan euron rahoitusleikkaus, joka on suunnattava aiemman tutkinnon omaavien aikuisten kouluttamiseen. Usein ammatillisen koulutuksen vieraskielisillä opiskelijoilla ei ole aiempaa tutkintoa taustalla, mutta rahoituksen pienentyessä kaikenlaisten kohderyhmäkohtaisten lisäpalveluiden ja tuen mallien toteuttaminen on vaikeaa.
Työvoiman tarve kohdistuu käytännönläheisiin ammatteihin
Julkisuudessa ja poliittisissa pöydissä kansainväliset osaajat näyttäytyvät pitkälti korkeakoulutettuina erityisosaajina. Keskustelut myös Keski-Suomen alueen verkostoissa kilpistyvät kansainvälisiin korkeakouluopiskelijoihin ja heidän pitovoimaansa alueelle.
Tilastojen valossa todellisuus työmarkkinoilla näyttää kuitenkin toiselta. Työ- ja elinkeinoministeriön Työvoimatiekartta-tilastoaineistossa on laskettu ulkomaalaisen työvoiman potentiaalia eli kuinka moni kansainvälinen osaaja voisi potentiaalisesti työllistyä eri alueille ja mihin ammatteihin tarve on (TEM, Työvoimatiekartta, 29.6.2023). Keski-Suomen osalta vuosittaiseksi potentiaaliksi on laskettu 449 rekrytoitavaa vuosittain. Ammateissa, joihin kouluttaudutaan ammatillisessa koulutuksessa potentiaalia on 397 henkilöä eli 88,4 % kokonaismäärästä. Vähintään 10 henkilön työllistymispotentiaalin aloista 9/10 on ammatillisen tason ammatteja: 99 toimisto- tai laitossiivoojaa, 76 ravintola- ja suurtaloustyöntekijää, 47 tarjoilijaa, 34 lähihoitajaa, 20 avustavaa keittiötyöntekijää, 17 talonrakentajaa, 15 myyjää, 11 konepaja- ja metallituotteiden kokoonpanotyöntekijää ja 10 kodinhoitajaa.
Samaa viestiä kertovat tilastot Suomeen saapuneiden oleskeluluvista. Vuonna 2023 työperusteisen oleskeluluvan saaneita oli 15 081, joista 1 297 myönnettiin erityisasiantuntijoille. Valtaosa myönnetään siis ammatillisen tason työntekijöille. Kun katsotaan muita kuin kausityöntekijöitä korostuvat tilastoissa sosiaali- ja terveysalan lisäksi ravintolatyöntekijät, siivoojat ja muut palvelualojen ammattilaiset.
Ammatillinen koulutus vauhdittaa ulkomaalaisen työnhakijan työllistymistä
Keski-Suomen maakuntaan muutti vuonna 2023 ulkomailta 2 829 henkilöä. Vuoden lopussa vieraskielisten asukkaiden määrä Keski-Suomessa oli 13 067. Elokuussa 2024 yhteensä 1 926 vieraskielistä asukasta oli työttömänä työnhakijana Keski-Suomessa. Heidän määränsä on kasvanut vuodessa 18 %. Ulkomaalaiselle työnhakijalle polku suomalaisille työmarkkinoille avautuu usein parhaiten ammatillisen koulutuksen kautta, kuten Työvoimatiekartan tilastot osoittavat.
Ammatilliseen koulutukseen ei kuitenkaan ole kohdentunut kansallista kansainvälisten osaajien kouluttamiseen ja työllistymispolkujen rakentamiseen suunnattua rahoitusta korkeakoulujen tapaan (esim. Talent Hub ja Talent Boost-rahoitukset). Myös lainsäädäntö kansainvälisten yksilöopiskelijoiden oikeudesta hakeutua maksulliseen ammatilliseen koulutukseen odottaa päätöksiä.
Suunnitteilla uudenlaisia koulutuksia kansainvälisille osaajille
Rahoituksen ja lainsäädännön haasteista huolimatta Gradia haluaa kantaa vastuunsa maakuntamme osaamisen ja työllisyyden kehittämisestä. Tavoitteemme on kaksinkertaistaa kansainvälisten opiskelijoiden määrä reilussa kymmenessä vuodessa. Ymmärrämme kielitaidon merkityksen kansainvälisten osaajien työllistymisessä sekä yhteiskuntaan kiinnittymisessä. Näin ollen tulemme jatkossa aloittamaan uudenlaisia koulutuksia, joissa opinnot aloitetaan englannin kielellä, mutta opintojen lopussa valmistutaan ammattiin suomen kielellä. Myös maksulliseen yksilökoulutukseen olemme valmiita, kun se lainsäädännössä mahdollistuu.
Gradian arvot muodostavat lähtökohdan kansainvälisten osaajien kouluttamiselle eli haluamme toimia arvostaen, rohkeasti, vastuullisesti ja yhdessä myös kansainvälisten osaajien kouluttamisessa suomalaisille työmarkkinoille. Työmme tueksi tarvitsemme kansallista ja alueellista näkymää kansainvälisten ammattiosaajien merkityksestä tulevaisuuden elinvoimalle.
Kirjoittaja Anu Tokila työskentelee Gradiassa kehittämisjohtajana. Hän on työskennellyt pitkään Keski-Suomen työllisyyden ja osaamisen kehittämisen verkostoissa eri organisaatioiden palveluksessa.
Lähteet
- Tilastokeskuksen Muuttoliike- ja Väestörakenne-tietokannat
- Maahanmuuttoviraston tilastot
- Työ- ja elinkeinoministeriö: Ulkomaalaisten työttömyys ja palveluihin osallistuminen, Huhtikuun 2024 luvut
- Työ- ja elinkeinoministeriön työvoimatiekartat