Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 -työssä on asetettu tavoitteeksi, että yli puolet suomalaisista nuorista suorittaa korkeakoulututkinnon 2030. Kunnianhimoiseen tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan määrätietoista yhteistyötä toisen asteen ja korkea-asteen välillä – ja ehkä myös ripaus luovuutta.

Mitä me täällä toisen asteen oppilaitosten arjessa voisimme tavoitteen saavuttamiseksi sitten tehdä? Varmaa on ainakin se, että voimme kasvattaa korkeakoulutettujen määrän puoleen ikäluokasta vain kaikkien kouluasteiden yhteistyönä. Sujuvat siirtymät edellyttävät yhteistä ymmärrystä. Toisen asteen ja korkea-asteen yhteistyön muotoja on rakennettu meillä Jyväskylässä menestyksekkäästi jo vuosikausia. Ensin toimimme EduFuturana ja nyt vuoden 2025 alusta EduJyväskylänä. Monenlaista toimintaa on kokeiltu ja onnistumisiakin on tullut - toisen asteen opiskelijan näkökulmasta Jyväskylän opiskelijakaupungin potentiaalia ei kuitenkaan ole vielä täysin hyödynnetty.

Korkea-asteen opintoihin tutustuminen hyödyttää kaikkia

Toisen asteen opintojen aikana kannattaa tutustua korkea-asteen opintoihin niin paljon kuin mahdollista: oman tulevaisuuden rakentumista on järkevää tukea kaikin käytettävissä olevin keinoin. Lukiolaiset voivat hakea vahvistusta uravalintoihinsa ja hankkia lisää osaamista ylioppilastutkinnon kokeisiin tai edessä häämöttäviin korkea-asteen valintakokeisiin.

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat voivat sujuvoittaa opintopolkujaan, lisätä työelämässä tarvittavaa osaamista ja valmistautua jatko-opintoihin. Korkeakoulut saavat motivoituneita ja opintoihinsa sitoutuneita opiskelijoita. Yhteiskunnan tuottavuus kasvaa, kun välivuodet vähenevät. Toiminnasta on jo sangen hyviä kokemuksia olemassa.

Väylä- ja polkuopinnot tukevat opiskelijoiden siirtymistä korkeakouluihin

Meillä Gradia-lukioissa lähes jokainen opiskelija suorittaa lukio-opintojensa aikana korkeakouluopintoja Keski-Suomen korkeakouluviikolla. Toteutus on monistettu viime vuosina eri puolille Suomea. Monelle malli on hyvä tapa saada ensimmäinen kosketus korkeakouluihin. Ideaalitilanteessa Keski-Suomen korkeakouluviikko kannustaa lukiolaista opiskelemaan lisää korkeakouluopintoja omien tarpeidensa ja tavoitteidensa mukaisesti. Mahdollisuuksia meillä EduJyväskylässä on tarjolla kohtalaisesti. 

Väylä- ja polkuopintojen kehittäminen osana korkea-asteen opiskelijavalintaa on ollut toisen asteen näkökulmasta lämpimästi kannatettavaa työtä. Opintoja on alettu tuoda kiinteäksi osaksi lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opintoja. 

Käsittääkseni myös korkea-asteella ollaan tyytyväisiä erityisesti väyläopintojen kautta tutkinto-opiskelijoiksi valittujen opiskeluvalmiuksiin, motivaatioon ja opintoihin sitoutumiseen. 

Meillä Gradiassa opiskelee tällä hetkellä vähän reilu sata Ammattiopisto Gradian opiskelijaa EduJyväskylän polkuopinnoissa. Heillä on tavoitteenaan jatkaa opintojaan ammatillisen perustutkinnon suorittamisen jälkeen ammattikorkeakoulussa. Kokemukset ovat kaikin puolin rohkaisevia ja opiskelijamäärät kasvussa.

Ammattikorkeakoulupolkua on pilotoitu menestyksekkäästi myös Gradia-lukioiden opiskelijoille. Ensimmäisen vuoden yksittäisen alan ja muutamien opiskelijoiden jälkeen tänä lukuvuonna mukana polkuopinnoissa on enemmän ammattikorkeakoulun aloja ja 15 lukiolaista. Rakenteet mahdollistavat toiminnan laajenemisen tulevaisuudessa.

IT-linja avaa ovet tietojenkäsittelytieteen ja ohjelmistotekniikan opintoihin

Oma lukunsa Gradian väyläopintojen joukossa on Gradia-lukioiden ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä toteutettava IT-linja, jolle valitaan toisen asteen yhteishaussa vuosittain 30 opiskelijaa. Lukiolaiset voivat suorittaa lukio-opintojensa aikana ohjatusti informaatioteknologian väyläopinnot ja tavoitella opiskelupaikkaa tietojenkäsittelytieteen kandidaatti- ja maisteriohjelmassa sekä tieto- ja ohjelmistotekniikan kandidaatti- ja DI-ohjelmassa. Ensimmäinen vuosikurssi IT-linjalaisia valmistuu ylioppilaiksi tänä keväänä. Opiskelijat ovat lukio-opintojensa aikana suorittamiinsa yliopisto-opintoihin pääosin hyvin tyytyväisiä.

Uudenlaisia yhteistyön tapoja tarvitaan

Uskon vahvasti, että toisen asteen ja korkeakoulujen yhteistyönä suunnitellut väylä- ja polkuopinnot voivat auttaa lisäämään korkeakoulutettujen määrää. Meillä on halua laajentaa toimintaa nykyisestä, jotta opiskelijoidemme siirtymät korkea-asteelle olisivat mahdollisimman sujuvia. Opintojen rakenteisiin kytkettyjen väylien ja polkujen lisäksi on ehdottomasti lisättävä myös kevyempää toisen asteen ja korkea-asteen yhteistyötä. Kenties tällä hetkellä korkeakoulujen ei-hakupainealoillekin voitaisiin saada lisää motivoituneita hakijoita, jos lukiolaiset pääsisivät nykyistä paremmin maistamaan korkea-asteen opintojen arkea. Mahdollisuuksia varmasti olisi monenlaisia.

Korkeakoulutettujen määrän lisäämiseen tarvitaan myös valtion tukea. Toisella asteella kaipaamme parannusta tiedonsaantiin valmistuneiden opiskelijoiden sijoittumisesta jatko-opintoihin ja työelämään.

OKM:n toisen asteen koulutuksen uraseurannan eteneminen näyttää lupaavalta, ja tiedonsaanti todennäköisesti paranee jatkossa. Reaaliaikaista tietoa tarvitaan toiminnan kehittämiseen ja suunnitteluun.

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 -työssä asetettu tavoite korkeakoulutettujen määrän lisäämisestä puoleen ikäluokasta on vielä kaukana. Yhteistä työtä ja vahvaa uskoa tulevaisuuteen tarvitaan, mutta tavoitteesta ei kannata luopua. Arjen kokemukset toiselta asteelta auttavat näkemään mieluummin mahdollisuuksia.

Kirjoittaja Samuli Laitinen työskentelee tulosaluejohtajana ja rehtorina Gradiassa. Hän johtaa Gradia-lukioita, joihin kuuluvat Jyväskylän Lyseon lukio, Schildtin lukio ja Jyväskylän aikuislukio.