Gradia-lukioiden henkilöstö oli koolla pedagogisessa iltapäivässä tiistaina 8.5.2018. Neljän vierailevan alustajan johdattelemana teemoina olivat oppimisen liikunnallistaminen, verkko-oppiminen, osaamisvaatimukset sekä opiskelijan pedagoginen autonomia.

Lehtori ja Jyväskylän yliopiston tutkija Hannu Moilanen kannusti opettajia eri tavoin liikunnallistamaan oppimista. Syitä tähän on monia: säännöllinen liikunta muovaa aivojen rakennetta ja kasvattaa näin oppimiskykyämme, ennen oppimistilanteita harrastettu liikunta virkistää ja parantaa keskittymiskykyämme, liike yhdistettynä oppimiseen tehostaa oppimista ja kasvattaa motivaatiota.

Moilasen mukaan kehollista oppimista on tutkittu vielä melko vähän. Se kuitenkin tiedetään, että liikkeeseen liittyy tunne ja oppimiseen liittyvä tunnekokemus puolestaan vahvistaa muistijälkeä ja oppimista.

Moilanen myös ennakoi, että tekoäly tarjoaa hyvinkin pian arvokasta tukea opettajille. Sen avulla opettaja voi tulevaisuudessa karsia aikaavieviä rutiininomaisia tehtäviä ja keskittyä opiskelijan kohtaamiseen ja hänen yksillöllisiin tarpeisiinsa.

Yliopistonopettaja Leena Hiltunen Jyväskylän yliopistosta puolestaan viritti ajatuksia verkko-oppimisesta. Verkko-oppiminen on oma alueensa ja se vaatii niin opettajalta kuin opiskelijaltakin paljon. Kriittisin tekijä on läsnäolo verkossa: ryhmässä jokaiselle täytyy tulla kokemus yhteisöllisyydestä ja siitä, että saa ohjausta ja apua.

Vahvasti Hiltunen kannusti opettajia harjoituttamaan opiskelijoilla reflektointia ja itsearviointia. Hän myös muistutti, että koskaan ei voi korostaa liikaa opiskelijoiden erilaisuutta. Siksi menetelmäkirjon tulee olla monipuolinen.

Jyväskylän yliopiston professori ja EduFutura-yhteistyön professori Jouni Välijärvi oli omassa alustuksessaan osaamisvaatimusten kasvusta aivan perusasioiden äärellä. Hän kehotti muistamaan, että kaiken muutoksen keskelläkin  varsinainen oppiminen on oikeastaan muuttunut vähän. Se on aina ollut syvällinen osa ihmisyyttä, perusominaisuutemme. Ihminen on jo lähtökohtaisesti utelias ja innokas oppimaan uutta.

Oppimisen merkitys sen sijaan Välijärven mukaan mielletään nykyisin ehkä syvemmin kuin koskaan. Se liittyy työelämän ja koko yhteiskunnan osaamisvaatimusten kasvuun, ja tämä koskettaa jokaista.

Lohjan Yhteislyseon  äidinkielen, kirjallisuuden ja tietotekniikan opettaja Mika Auramo kiepsautti alustuksessaan perinteistä pedagogiikkaa käänteiseksi. Jos perinteisessä pedagogiikassa opettajan roolina on hoitaa oppimisprosessia, käänteisessä mallissa opiskelija itse ratkaisee kiinnostuksen kohteensa. Hän määrittelee itse, mitä hänen pitää oppia ja miten. Kolmantena näkökulmana on kysymys, mistä hän tietää, mitä pitäisi oppia, ja tässä on opettajan osuus keskeinen. Tällaista mallia kutsutaan heutagogiaksi.

Iltapäivän organisoinnista ja teknisestä toteutuksesta vastasi Gradia-lukioiden digiryhmä.

Kuvassa iltapäivän alustuspuheenvuorojen pitäjät Leena Hiltunen, Jouni Välijärvi (keskellä), Hannu Moilanen (takana) ja Mika Auramo.