Hyvinvointi nousi meillä Gradiassa opiskelijoiden ja henkilöstön toiveesta yhdeksi strategian kärkiteemoista. Pureuduimme aiheeseen järjestämällä henkilöstölle Tulevaisuusfoorumin, jossa saimme kuulla muun muassa aivotutkija, kasvatustieteen professori Minna Huotilaisen inspiroivan puheenvuoron aivojen hyvinvoinnista. Tämä näkökulma hyvinvointiin jää usein liian vähälle huomiolle, kun keskitymme syömään terveellisesti, liikkumaan riittävästi ja nukkumaan hyvin. Toki nämä hyvinvoinnin kulmakivet ovat tärkeitä myös aivoterveyden kannalta, mutta myös arkiset valinnat työpäivän aikana vaikuttavat yllättävän paljon hyvinvointiimme ja työmme tuloksiin.

Aivot ylikierroksilla ja näennäisen tehokkuuden ansa

Tietotulva ja digitaalisen viestinnän monikanavaisuus kuormittaa aivoja. Jatkuva tehtävästä toiseen hyppiminen keskeyttää ja silputtaa työtä. Pitkät, tauottomat työrupeamat puolestaan syövät luovuutta ja heikentävät ajattelun ja päätösten laatua. 

Näennäisesti moniajo ja tauottomuus näyttäytyy tehokkuutena, mutta tutkitusti tällainen työskentelytapa heikentää keskittymiskykyä, työn tuottavuutta ja työn iloa.

Jatkuvassa kiireessä aivomme menevät kivikautisen perimänsä mukaisesti taistele tai pakene -tilaan, jossa paineen alla ajatellaan kaavamaisesti eikä ongelmanratkaisukyky toimi optimaalisesti. Hallittu kaaos ja kiireen tunne voivat myös luoda petollista tärkeyden ja korvaamattomuuden tunnetta.

Tuntuuko tutulta? Itsessäni tunnistan valitettavasti myös tuollaisen työmoodin. Kunpa sitä osaisi ja muistaisi suunnitella ja tuunata työpäiviä niin, että keskittyminen olisi aina yhteen tehtävään kerrallaan, ja tehtävien välissä tulisi pidettyä virkistävä tauko. Sitten mietin, voisiko tuo olla edes mahdollista ja vastaan itselleni, että usein varmasti olisi. Onnistuakseen se edellyttää ensisijaisesti tiukkaa itsekuria ja jämäkkää itsensä johtamista, varsinkin kotikonttorilla yksin puurtaessa.

Virkistävät tauot – avain terävämpään ajatteluun ja työn iloon

Säännölliset tauot auttavat palautumaan ja ylläpitämään keskittymiskykyä. On kuitenkin hyvä tunnistaa, että paitsi itse tauottaminen, myös taukojen laatu vaikuttaa aivoterveyteen. Tauoilla on tärkeää irrottautua työn äärestä - vaihtaa fyysistä ja digitaalista ympäristöä. Tietokoneen ääressä työpäivänsä viettävälle vaikkapa some-sivustojen selaaminen ei siten ole se paras mahdollinen tauko. 

Tietotyöläisen taukojen suositellaan sisältävän liikkumista, tutkitusti erityisesti luonnossa liikkuminen on tehokas keino palautua ja vähentää stressiä. Metsässä kävely, lintujen laulun kuunteleminen tai vaikkapa puunrunkojen koskettaminen voivat auttaa virkistämään mieltä. Verenkiertoa, ja sen myötä aivoja virkistää myös esimerkiksi venyttely tai pieni lihaskuntoharjoitus. Rento sosiaalinen kanssakäyminen irrottaa myös tehokkaasti työajatusten ääreltä. Tästä voimavarasta kannattaa ottaa kaikki irti yhdessä toimistolla ollessa.

Taukotutkimuksen mukaan laadukas, aivoterveyttä tukeva tauko edistää nokkeluutta, uuden oppimista ja luo tekemisen meininkiä. 

Palauttavien taukojen kuningas on tietysti hyvä uni, jonka aikana aivomme järjestelevät uutta tietoa aktiivisesta muistista pitkäkestoiseen muistiin. Unen aikana aivomme myös ratkaisevat ongelmia, niinpä vanha sanonta yön yli nukkumisesta ennen tärkeitä päätöksiä on aivotutkimuksellakin oikeaksi todistettu.

Minna Huotilaisen alustus ja hänen Aivosi tarvitsevat tauon -kirjansa kuuntelu saivat minut pohtimaan taukokulttuurin kehittämistä paitsi omasta, myös koko työyhteisömme näkökulmasta. Hyvinvoinnin teemavuotemme nimissä tavoitteena voisi olla vaikkapa entistä aktiivisempi osallistuminen ohjattuihin, striimattuihin taukojumppiin. Tai ottaisimmeko tavaksi aina sään salliessa viettää taukoa kollegojen kesken kampuksen piha-alueella liikkuen, kahvikupin kanssa tai ilman? Ja omia pieniä metsäkävelyjäni etätyöpäivän lomassa aion todellakin jatkaa!

Kirjoittaja Merja Salminen työskentelee Gradiassa kehittämisasiantuntijana. Hän on perehtynyt tulevaisuudentutkimukseen ja käyttää osaamistaan mm. pedagogiikan uudistamiseen ja työelämän osaamistarpeiden ennakointiin.