Kyllä vaan, Anu Vuopion puhe suorastaan liekehtii lämpöä ja intoa, kun hänen kanssaan virittelee keskustelua hyvinvoinnista. Sen edistäminen kun on aina ollut hänelle tärkeää. 

Minulla on vahva halu auttaa kanssakulkijoita voimaan hyvin ja vaalimaan terveyttä, Anu tuumii. 

Palo näkyy myös hänen uravalinnassaan ja jatkuvassa kouluttautumisessaan. Anu työskentelee Jyväskylän Lyseon lukion liikunnan ja terveystiedon opettajana, mutta on myös työnohjaaja. Lisäksi hän on kouluttautunut mm. mindfulness-ohjaajaksi ja työhyvinvointivalmentajaksi. Parhaillaan hän täydentää osaamistaan opiskelemalla kognitiiviseksi lyhytterapeutiksi. Omassa yrityksessään Anu tekee lisäksi rentouttavia Brain Relief-hoitoja asiakkailleen. 

 Opetustyönsä ohessa hän on aloittanut myös yksinyrittäjäryhmien työnohjaajana. Kyseessä on Hyvinvointikartta-hanke, jossa Gradia, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Keski-Suomen Yrittäjät rakentavat mikro- ja pk-yritysten kokonaisvaltaista hyvinvoinnin kehittämistä ja johtamista edistäviä palveluja. Valmistuttuaan palvelukokonaisuus sisältää hyvinvointikartoitukset, hyvinvoinnin valmennusohjauksen, yksinyrittäjien hyvinvoinnin työnohjauksen sekä työkykyjohtamisen toimintamallin. Gradian osuus paletista on työnohjaus. 

Yksinyrittäjät tapaavat työnohjauksessa ryhminä. Ohjausprosessin ensimmäinen steppi on jokaisen haastattelu, jolla kartoitetaan osallistujan toiveita ja tavoitteita. Sitten muodostetaan ryhmät. Työskentely etenee täysin osallistujien tarpeiden sekä yhteisesti asetettujen tavoitteiden suunnassa ja tapaamisissa keskustellaan niin hyvinvoinnista kuin liiketoimistakin – ihan tilanteen ja tarpeen mukaan. Viimeisillä tapaamiskerroilla katsotaan tulevaisuuteen: mitkä asiat tukevat minua jatkossa niin henkisesti kuin liiketoimissakin sekä mistä saan tarvittaessa apua. 

“Tapaamisten lähtökohta ei ole huolikeskeisyys. Keskusteluja voi hyödyntää monenlaiseen ideointiin, asioiden pallotteluun, reflektointiin muiden kanssa. Vertaistuki ja verkostoituminen ovat myös erittäin tärkeitä. Tietenkin keskustelemme myös huolista ja haasteista – ihan sen mukaan, mikä on tarpeen ja mikä tukee hyvinvointia.” 

Mitä työhyvinvointi oikein on ja miten sitä voi ohjata? 

 ”Työhyvinvointi on varsin laaja käsite. Se on yksilöllinenkin kokemus, mutta meillä on paljon myös tutkimustietoa keskeisistä hyvinvointiin vaikuttavista työolosuhteisiin liittyvistä tekijöistä. On hyvä tunnistaa, mihin tekijöihin voi itse vaikuttaa ja mihin ei ja keskittyä sitten tekemään hyvinvointia tukevia muutoksia niillä alueilla, mihin voi vaikuttaa.  

Yksilötasolla perustana on aina fyysinen hyvinvointi ja sen ylläpitäminen terveyttä tukevilla elämäntavoilla antaa hyvän pohjan psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiselle. Lisäksi tarvitaan omaan henkiseen hyvinvointiin liittyvää osaamista, vaikkapa tunne- ja tietoisuustaitoja. Niillä tarkoitetaan läsnäoloa ja tietoisuutta mielen tuottamista kokemuksista ja tulkinnoista, oman olon kuuntelemista sekä hyväksyvää havainnointia. 

Anu muistuttaa, että ihmisen kokonaiskuormitus on ratkaisevaa omalle ololle. Työnhyvinvointia ja yksityiselämän hyvinvointia ei voi erottaa toisistaan. 

Työnohjaajana hänellä on selkeä toimintamalli. 

”Ensinnäkin kuunteleminen on vahvuuteni. Aluksi kuuntelen ihmisiä huolellisesti ja ilman mitään ennakko-odotuksia ymmärtääkseni, mikä ryhmälle on tärkeää, mistä he haluavat puhua ja mitkä ovat tavoitteet. Toiseksi ohjaan keskustelua dialogisesti kantaen vastuun siitä, että jokaisella ryhmäläisellä on tilaa puhua ja tuoda omia näkökulmiaan keskusteluun. Dialogisuuteen kuuluu myös muiden puheenvuorojen kuunteleminen ja kytkeytyminen edelliseen puhujaan. Lisäksi psykologinen turvallisuus ja luottamus ovat perusedellytyksiä sille, että ryhmä voi toimia. Prosessin aikana pidän myös huolen siitä, että edetään tavoitteiden suunnassa.” 

 Anun kokemuksen mukaan on sitä parempi, mitä heterogeenisempi ryhmä on. Erilaisilta ihmisiltä on hieno mahdollisuus oppia uutta. Jos olemme vain itsemme kaltaisten seurassa, ajatusprosessi ei välttämättä käynnisty kunnolla. 

Sinnikäs yksinyrittäjä saattaa joskus väsyä 

 Yksinyrittäjiä Anu luonnehtii sinnikkäiksi ja innovatiivisiksi. Sellainen yrittäjäluonne on voimavara, mutta vaarojakin siinä piilee. Monet yksinyrittäjät tuntevat työn ja muun elämän tasapainon säilyttämisen vaikeaksi. Myös jaksamisen kysymykset sekä mahdolliset huolet taloudesta ja tulevaisuudesta saattavat toisinaan painaa. 

 Anu painottaa, että työuupumus ei ole koskaan yksilön ongelma, vaan aina yhteisön - yksinyrittäjänkin uupuessa. 

 Jotta uupuminen ei iskisi, on viisautta hyvissä ajoin kartuttaa hyvinvointitaitoja. Esimerkiksi hyvät tunnetaidot auttavat havainnoimaan ja säätelemään omia rajoja ja reaktioita, käsittelemään haastavia tunteita ja vahvistamaan myönteisiä. Anun mukaan tunteet ovat toiminnanohjauksemme ydin. 

“Kyky ymmärtää tunteita, nimetä ja säädellä niitä on tärkeä osa hyvinvoinnin kokemusta.” Hyvinvointitaitoihin kuuluu lisäksi mm. vahvuus-, vuorovaikutus- ja itsensä johtamisen taidot. 

 Yksinyrittäjässä ja miksei muissakin sana työnohjaus saattaa herättää väärinkäsityksiä. Anun mielestä työnohjaus ei sanana oikein onnistukaan kuvaamaan, mistä tekemisessä on kyse. 

”Työnohjaus on voimauttava ja eteenpäin vievä prosessi, jossa yhdessä työnohjaajan ja ryhmän kanssa tutkitaan omaa työtä ja sen tekemisen tapoja sekä työn herättämiä tunteita ja ajatuksia. Nimestään huolimatta se ei todellakaan tarkoita sitä, että ihmiselle tultaisiin kertomaan, miten hänen pitäisi työtään tehdä. Onnistuneimmillaan työnohjaus toki auttaa häntä löytämään vastauksia siihenkin kysymykseen."

Kysy lisää yksinyrittäjien työnohjauksesta!

Anu Vuopio, puh. 040 341 4788, anu.vuopio@gradia.fi

Hyvinvointikartta